perjantai 5. tammikuuta 2018

FASD-lapsi kouluikäisenä




Kouluikä on luultavasti kaikille joskus haasteen paikka. Ei saa tehtyä läksyjä, kirjat ja vihot unohtuvat, jne. mutta siitä selviää helposti!

Entä Fasd-lapsi? Jos aiemmin oppimisvaikeuksia ei olla huomattu, viimeistään nyt ne huomataan. Tyypillistä kouluikäiselle Fasd-lapselle käyttäytyminen on impulsiivista ja syy-seuraussuhteen ymmärtäminen on edelleen haastavaa. Tarkkaavaisuusongelmat ovat yleisiä koulumaailmassa. Luottamus mitä pienempänäkin jo oli, on nytkin paljon läsnä. Se, että lapsi luottaa kritiikittömästi ihmisiin voi aiheuttaa ongelmia. Impulsiivisuus ja vaikeus tunnistaa sosiaalisia sääntöjä aiheuttaa helposti sosiaalisia ongelmia.
Tyypillistä suoriutumisprofiilia ei kuitenkaan ole. Koska alkoholialtistus ei välttämättä näy ulospäin, diagnoosin tekeminen voi olla vaikeaa ja lapselta saatetaan vaatia enemmän kuin mihin hän kykenee, valitettavasti.

Koulunkäynnin aloittamisessa erityisen tärkeää on, että ennen sen aloittamista lapsen mahdollisuudet olisivat arvioitu ja tutkittu perusteellisesti. Erityistarpeet tulisi tunnistaa ja opetusjärjestelmässä siihen pitäisi varautua. Paras tilanne olisi, jos sekä lapsi, että hänen vanhempansa voisivat odottaa koulun aloittamista rauhallisin ja innokkain mielin. Se tulee suunnitella huolella. Lähtökohtana on, että lapsi voisi käydä koulua tavallisella luokalla omassa lähikoulussaan. Opetuksen järjestäjä päättää erityisluokalle sijoittamisesta.

MINUN TILANTEENI oli siitä helppo, että aloitin suoraan pienestä luokasta, missä oli vain seitsemän oppilasta ja tutut pojat seurasivat aina neljännelle luokalle asti, missä oli vain neljä oppilasta. Olin yleisluokassa, mutta tietyt aineet opiskelin pienluokassa helpottaakseni oppimista ja keskittymisrauhan saamista. Se auttoi. Numerot olivat ihan hyviä jotka sain, mutta yrityksistä huolimatta onnistuin harvoin, hyvin harvoin saamaan edes kasia koenumeroksi. Siihen ei riittänyt vain lukeminen, vaan kuunteleminen, toistaminen, kuunteleminen, pänttääminen ja noh - arvaaminen jos en jotain asiaa muistanut. Sen sijaan, lähes jatkuvasti minulla oli kirjat, kynät, kumit ja viivottimet hukassa ja läksyt tekemättä, kirjat unohtuneena kotiin tai koulun lokeroon. Oli kuitenkin ihanaa, että sain ysin fysiikasta, mikä oli kuitenkin todella vaikea aine. Kiitos kaverin, selvisin siitä kunnialla - opettajat taisivat vähän erityisnumerolla nostaa kutosen kemian numeron kymppiin, mutta kuinka onnellinen olinkaan siitä!
Voi kouluaikoja.. Aika kultaa muistot <3

Kiitän teitä jaksamisesta seurata yleisesti tietoiskuja fas'ista ja sen rinnalla elämästäni. Seuraavalla kerralla mennäänkin jo vähän haastavampaan aikaan, nähdään silloin! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti